letra de kuvittelin kaiken - jontti
kait se on sukupolvesta kiinni, perspektiivieroi
et nään viruksen järjestelmäs, maksan henkist veroo
ku palomuurit paljastuu päivä päivält irvokkaammin
liberaali painajainen - tuttu draamakaari
sivilisaatiosyklit näyttää taas luuppaavan
syvä degeneraatio - sota luontoo vastaan
kasvuideologia – täydellinen paradoksi
totalitaarinen niinku euroopan keskuspankki
operoi pimennos niinku tiedustelupalvelut
journalistit niiden leivis suoltaa pahaa satuu
viihdeteollinen kompleksi varasti lapset
yksityisyyttä peräänkuuluttaa vaan rikolliset
ja perversiot normalisoituu, pimeyden titaanit
kutsutaanko illuiks tai globalismin nukkemestariks
kaataa kuninkaan geopoliittisella shakkilaudal
kaikki toivo kadonnu, kalliost mä laulan
mitä sitä feikkaan? en tuu teidän kanssa juttuun
pseudointelligentsia, patologinen korrektius
ja valkotakkisen väen infantiili diktatuuri
lukos pragmatismis niinku psyykelääkekuuril
näköalatont, pitkäl kaaval tuhoisaa
huxley, orwell, miten saatoitte unohtaa?
muotoo ilman sisältöö, egoistisii pyrkyreit
riittää meidän rakenteis, urapolitiikkoi, hovinarrei
elottomast savestako nää sikiää nää golemit
nlp ja ruskee kieli – uudet uljaat meriitit!
onks tää dystooppinen vankila tää maailma?
kosminen rangaistussiirtola, jumalaist oikeutta?
oli miten oli, näihin kuviin, näihin tunnelmiin
kietoudun arkipäivän kauhukabinetin ansoihin
turha purpattaa – se on multidimensionaalista
perkaa illuusioita kerros kerrokselta
joka hetki valinta, vapaus tai vankila
rautaa itärajalla – muksut kaikki kujalla
mut sen ei tarvi olla niin, projektorit vaihtoon
visio valkokankaalle, ei masentavaa toistoo
jouduin ettiin sen metsist, ylittään ison veden
pikkupurtilolla myrskyn silmäs – näin sen
ja se vietteli ku seireeni, paljasti uudet kasvot
en aio tyytyy tähteisiin niinku pankkirosvo
keskiluokkanen unelma, se juna tais jo mennä
mielenharhaa eniveis – rikkaudet on sisällä
yhä kaaos pöntös niinku raivohullul gerbiilil
täs tajunnantilas ei pysty ratkoon näit ongelmii
anonyymit ajattelijat addiktoitunu ajatuksiin
vetää öyskeet, pakenee pöheikköön ja puskiin
mut siemen istutettu, se on ajan kysymys
niinku itse elämä ja luontoäidin syleily
näennäisyyden tuolla puolen, transedentalisti
arki iskee vasten kasvoi – meidänkaltasten riski
elämä opettaa oleen ja pahuus on pinnallista
ilman vastavoimii oltais varmaan sohvaperunoita
letras aleatórias
- koin emas › letra de 5 juta - koin emas
- nilton ferreira › letra de dois missioneiros - nilton ferreira
- adl mcs › letra de cê nem sabe o quanto - adl mc's
- l a rochelle › letra de no more (encore) - l.a. rochelle
- marquinho lessa › letra de foi uma boa - marquinho lessa
- city and colour › letra de oh, sister - city and colour
- rocknova › letra de caminhando só - rocknova
- nadye › letra de los días del iceberg - nadye
- vitaa › letra de ça va ça vient - vitaa
- amalia rodrigues › letra de lá vão as flores - amália rodrigues